Pisan häpeällisen
surkea turistirisotto pakotti minut kokeilemaan sienirisottoa kotona. Käytin
pohjaan syöjää kohti lasillisen edelliseltä illalta ylijäänyttä proseccoa
(pitäisi olla sääntö, että pullon on oltava tyhjä illan päätteeksi ). Kaapista
löytyi nippu torilta poimittuja porkkanoita. Kuorin ja siivutin ne kuorimella
ohuiksi viipaleiksi, joiden annoin muhia satumaisen makeiksi pannulla voissa
miedolla lämmöllä. Siis karamellisoituja porkkanoita.
 |
| Kuvat edelleen räpsäisty kännykällä |
 |
| Kuvassa parmesanpala, vaikka risottoon laitoin gruyereä. |
Risotton
valmistin tavalliseen tapaan. Ensin kuullotin riisiä voissa muutaman minuutin.
Sitten lisäsin joukkoon proseccon jäänteet kiivaasti sekoittaen. Tiputin lämpöä
ja lisäilin joukkoon kuumaa kanalientä lusikallisin. Jatkoin sekoittelua ja
kanaliemen lisäämistä kunnes koostumus ja kypsyys alkoivat olla kohdillaan.
Vähän ennen riisin kypsymistä iskin kuumaan pannun kourallisen kanttarelleja,
voita ja tinjamia. Muutama minuutti pannulla ja sienet ovat valmiit. Sitten vikkelästi
vikkelästi vikkelästi risotton sekaan kourallinen gruyere-juustoa raasteena,
koska muuten riisi pääsee ylikypsymään! Lopuksi joukkoon sienet ja
karamellisoidut porkkanat ja mielikuvitusmatka Firenzeen on valmis alkamaan!
Koristele tuoreella lehtipersiljalla!
Aina kokkailuni eivät onnistu, etenkään ensimmäisellä kerralla. Tällä kertaa rouva Fortuna oli suopea: annos oli maukas. Melkein unohdin: karamellisoidut porkkanat = mahtavuus!
