keskiviikko 29. elokuuta 2012

Täydellisen kotipizzan metsästys - Part I

Täydellinen pizza merkitsee minulle pizzaa, joka on reunoista kuohkea kuin ciabatta-leipä, mutta pohjasta sopivan rapea. Jostain syystä olen aina halunnut pystyä valmistamaan lähes ravintolatasoisen kotipizzan. Kunnianhimoinen tavoitteeni on kuitenkin tuhoontuomittu, sillä kotiuunit eivät ole yhtä tehokkaita kuin pizzauunit. Ruokabloggaajat ovat kuitenkin pääseet hyvin lähelle ravintolapizzaa kotona käyttämällä tiettyjä kikkoja.

Leivoin neljä pizzataikinaa. Taikinat eroavat toisistaan hieman jauhokoostumuksen osalta. En ole vielä löytänyt Suomesta Caputo 00 -leipäjauhoa. Monet tituleeraavat kyseisen jauhon ylivoimaisesti parhaaksi pizzajauhoksi. Siksi käytin kokeessa De Ceccon Tipo 00 -jauhoa.





Taikina I

~ 3.5dl De Cecco Tipo 00 -jauhoa
~ 1.8dl kädenlämpöistä vettä
oliiviöljyä
suolaa
sokeria
hunajaa
~10g hiivaa

Taikina II

~ 3.5dl De Cecco Tipo 00 -jauhoa
~ 1.8dl kylmää vettä
oliiviöljyä
suolaa
sokeria
hunajaa
~10g hiivaa

Taikina III

~2.5 dl De Cecco Tipo 00 -jauhoa
~ 1 dl mannasuurimoita
~ 1.8dl lämmintä vettä
suolaa
sokeria
~10g hiivaa

Taikina IV


~2.5 dl De Cecco Tipo 00 -jauhoa
~ 0.5 dl mannasuurimoita
~ 0.5 dl durumvehnäjauhoja
~ 1.8dl lämmintä vettä
oliiviöljyä
suolaa
sokeria
~10g hiivaa

Pizza Taikinasta I

Ensimmäinen taikina kohosi n. 18 tuntia uunissa ja vielä lopuksi n. 6 tuntia jääkaapissa. Paistoin pizzan teräksisellä pizzalevyllä.

Lieden saa kuumemmaksi kuin uunin. Lämpö tulee tietysti vain alhaalta.


Suunnittelin ensin paistavani pizzaa lieden kuumimmalla asetuksella teräslevyn päällä, mutta kohtasin ongelmia. Teräslevy nimittäin on suora, mutta lieden tasot eivät tietenkään ole täsmälleen vaakasuorassa. Siksi levy ei osunut kokonaan lieden vastuksiin eikä siten kuumentunut tarpeeksi. Vaihdoin strategiaa ja venyttelin pienempiä pizzoja, joita pastoin ensin valurautapannulla pari minuuttia. Sitten täytin pizzat ja siirsin ne uuniin kuumalle teräslevylle.



Pizzasta tuli maukasta - kuten aina - mutta ensimmäinen taikina oli silti pieni pettymys. Pohjasta tuli rapea ja reunat ruskistuivat ihan kohtalaisesti. Makua ja paljon toivottuja kuohkeita ilmakuplia pohjassa ei sen sijaan juurikaan ollut.



Ei juurikaan kuohkeutta. 
Seuraavan taikinan aion paistaa huomenna. Hypoteesini on, että pidempi kohotusaika (kylmässä) tekee pohjasta kuohkeamman.



1 kommentti:

  1. Kolme sanaa - hapantakinina, hapantaikina ja hapantaikina. Ei mulla muuta.

    VastaaPoista