Kaksi viikko Italiassa
innosti leipomaan pizzaa! Italialaisen pizzan maine ei ole tuulesta temmattu: lätyt
olivat lähes poikkeuksetta maukkaita. Täydellistä pizzaorgasmia en kuitenkaan
kokenut. Esimerkiksi Napolin pizzoissa maku oli loistava, mutta pizzojen
keskusta oli vetinen, löysä. Rapeus ja mehevyys eivät kohdanneet täydellisesti.
Kokeilin uutta
taikinareseptiä. Ensin kello 01 aikoihin ripaus kuivahiivaa, 500g ihan
tavallista vehnäjauhoa ja 500g vettä sekaisin. Seuraavana päivänä n. kello
yhden aikoihin lisäsin joukkoon 20g suolaa, 500g jauhoa ja 250g vettä. Minulta
puuttuu lämpömittari, miksi veden ja taikinan lämpö oli arvioitava mutulta.
Bulkkikohotus jäi lyhyeksi, koska menin töihin. Taikina oli ehtinyt suunnilleen
tuplaantua, mutta olisi vaatinut vielä 1-3 tuntia lisää. Sitten viiteen osaan,
palloiksi ja jääkaappiin. Koska hydraatio on melko korkea, taikinaa on helpompi
käsitellä kylmänä. Viimeinen kohotus jäi myös lyhyeksi kiireen vuoksi.
 |
| Kuvat kännykkäkameralla räiskittyjä - järkkäri on lainassa... |
Leivoin kuvien
kaksi pizzaa suoraan jääkaapista. Ensimmäisen leivoin samana päivänä. Toisen
pizzan paistoin seuraavana päivänä n. kello 13 – taikina oli siis kohonnut
jääkaapissa n. päivän enemmän. Huomio: marketeissa myytävä bufala mozzarella ei
sovellu sellaisenaan kotipizzaan, koska se sisältää liikaa nestettä. Sulaessaan
bufala tekee keskustasta löysän. Kenties pitäisi kokeilla kuivattaa
mozzarellaa? Toisessa pizzassa juustona kaapista aamulla löytynyt feta.
Tomaattikastikkeen tein Muttin San Marzano –tomaateista, joihin lisäsin
yksinkertaisesti vaan suolaa ja oliiviöljyä.
 |
| Samana päivänä paistettu pizza |
 |
| Pohjaan tuli hauska väri |
 |
| Yhden päivän pidempään jääkaapissa kohunnut pizza |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti