Rakastuin Madridiin. Kaupunki kuhisee elämää, henkii kulttuuria ja omaa kissan unirytmin. Madrid on foodien taivas. Ruoka on sekä kaupassa että ravintoloissa naurettavan halpaa. Sekosin laskuissa, kun kahden käden sormet eivät riittäneet pitämään kirjaa kaikista houkuttelevista ravintoloista. Riojan punaisia muutamalla eurolla lasi tarjoavat tapasbaarit kääntävät ankarimmankin olutfanaatikon viinihifistelijäksi. Tuliaiseni (n. 3kg ihraa vyötärällö) muistuttavat makumatkasta.
Eräs loistava kokemus oli kolumbialaista ruokaa tarjoava Patacon Pisao Reina Sofian lähellä. Sunnuntaina ovella oli jonoa ulos asti. Vietin 15 minuuttia odottamassa pöytää. Erään paikallisen mukaan jonoa on lähes joka viikonloppu.
Ravintolan miljöö on neutraali, mutta kitaraa soittava ja espanjaksi hitaita lauluja laulava pyöreäposkinen artisti saa minut tuntemaan kuin olisin Cartagenassa jossain perheravintolassa. Menu on runsas. Haluaisin kokeilla kaikkea, mutta päädyn maistelualkupalaan. Artisti päättää laulun. Ruokailijat taputtavat raivokkaasti.
Alkupalassa kaikki toimii. Arepa, patacon, empanada ja queso ovat maukkaita. Dippaan arepaa herkullisiin salsoihin. Chimichurri on suosikkini.
Sulattelen alkupalaa kunnes tarjoolija tuo hymyn kera pääruokani, arepa con huevos pericon, pöytään. Arepan kuori on rapea mutta sisus pehmeä. Kolumbialainen scrambled eggs on loistavaa. Olen jo räjähtämäisilläni, mutta nautin kitaramusiikista niin että tilaan vielä jälkkäriksi kahvin, shotin kolumbialaista Medellín- añejorommia ja kinuskia. Kahvi on tajuttoman hyvää. Rommi on pettymys, mutta suosikkini Brugal Gran Reserva asettaa riman korkealle. Hieno kokemus ja kaikki tämä juomineen vain noin 30 euroa.
 |
| Empanada |
 |
| Chimichurri |
 |
| Arepa con huevons péricos |
 |
| Postre: chupito de ron colombiano y arequipe con bresas |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti